Eläinten viikko 2016

Eläinten viikkoa vietetään tänä vuonna hevosen puolesta 4.-10.10.

Kampanjalla halutaan tuoda esille hevosen lajityypilliset tarpeet, riittävä liikunta, oikeanlainen ja oikea-aikainen ravinto, hevosen vaatima hoito ja omistajan sitoutuminen siihen.

Hevonen on nopeasti oppiva eläin ja sen kouluttaminen tulee tapahtua ilman kovakouraista kohtelua, sillä hevonen on herkkä eläin, joka tuntee jopa kärpäsen ihollaan. Eläimen kovakourainen käsittely on laissa kielletty ja lisäksi se vahingoittaa eläimen luottamusta ihmiseen ja huonontaa ihmisen ja hevosen välistä suhdetta. Vääränlaiset varusteet voivat helposti aiheuttaa kipua ja vaurioita. Laki ei salli esim. hevosen pitämistä kytkettynä pellolla, muuten kuin hetkellisesti ja valvotusti. Vanhoja hevosia myydään halvalla huonoihin olosuhteisiin, jotta päästään eroon siitä silloin kun eläimen vanhuus koittaa. Hevonen on laumaeläin, joka kärsii usein yksinäisyydestä.

Tällä alueella on jouduttu usein puuttumaan siihen, että hevosia pidetään syksyn räntäsateessa ilman loimea. Huonolla kelillä kaikilla eläimillä pitää olla mahdollisuus päästä säänsuojaan. Hevonen ei ole siinä poikkeus.


Löytökissat

Kissat ovat tälläkin alueella eläinsuojelun kohteena talven tullessa. Matkailupaikkakunnilla on oma ongelmansa, kun matkailijoilta jää kissoja luontoon. Paikallisten asukkaiden toivotaankin nyt olevan tarkkana, että irti päässeet kissat saataisiin kiinni. Eläinsuojeluyhdistyksellä ja löytöeläinhoitoloilla on saatavana kissaloukkuja lainaan. Jokaisella kunnalla on löytöeläinkoti, joka ottaa eläimen hoitoon ja hakee sen löytäjältä.

Kissaa ei pidä päästää irti vieraalla paikalla. Muutenkaan kissa ei kuulu luontoon irrallaan. Lapin talvessa kodittoman kissan kohtalona on nälkäkuolema ja paleltuminen. Välinpitämättömät ihmiset uskottelevat itselleen, että karanneen kissan on kettu syönyt. Näitä ”ketun syömiä” kissoja on syksyisin eläinhoitolat pullollaan. Hylättyjä kissoja on vuosittain arviolta 20 000. Se on sivistysvaltiossa hirveä määrä. Löytöeläinkoteihin niistä päätyy vain puolet ja vain murto-osa kissoista palautuu entiseen kotiinsa.

Tämä välinpitämättömyys maksaa yhteiskunnalle hoitolamaksuina vuodessa pari miljoonaa euroa. Mikrosirun laittaminen ja rekisteröinti pitäisi uudessa eläinsuojelulaissa säätää pakolliseksi, silloin kissalle löytyisi omistaja, joka on siitä vastuussa ja joka saataisiin vastuuseen myös kustannuksista ja heitteillä pidosta. Leikkaamattomista kissoista syntyy äkkiä villikissapopulaatiota. Niitä on Lapissakin aina silloin tällöin. Tunnistusmerkintä vähentäisi kissojen hylkäämistä hetken mielijohteesta.

Jos eläin katoaa, sitä pitää etsiä ja ilmoittaa katoamispaikalla. Ilmoitus pitää tehdä löytöeläinhoitolaan, joka säilyttää löytyneitä lemmikkejä 15 päivää.

Saila Keskitalo
SEY:n vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja
Luoteis-Lapin eläinsuojeluyhdistyksen pj.
p. 041 550 8808